People of Pembrooktonshire

James Edward Raggi IV

Tämä kumppaniteos No Dignity in Deathille täydentää kuvaa seikkailumateriaalin taustalla lymyävästä omituisesta kaupungista. Vaikutelmani on (ja Raggi kirjoittaa tämän suuntaisesti), että tämä on ihan tekemällä tehtyä materiaalia, eli Raggi koki hyväksi kirjoittaa pitkän, pitkän listan omituisia sivuhahmoja, joilla jokaisella on pieni tai suurempi kiintoisa salaisuus tai muu piirre. Uskon kyllä, että tämän sorttista läppää hänen käytännön pelissäänkin varmaankin on.

Tällainen teos tietenkin seisoo tai kaatuu materiaalin laadun varassa. Omasta puolestani tämä on ihan kohtuullista settiä, joka soveltuu sellaiseen 1700-luvun tietämiltä vaikutteensa ottavaan fantasiaan tai kenties maagiseen realismiin. Esimerkkinä kaupunkilainen yksinkertaisemmasta päästä:

Hector Degaucy, postiljooni

Vanhin ja kunnioitetuin postiljooni Pembrookshiren postilaitoksella. Degauchy onnistuu kuljettamaan enemmän postia lyhyemmässä ajassa kuin kukaan koskaan. Hänen kuuden tunnin reittinsä vie häneltä vain neljä tuntia.

Tämä on varsin erikoista, kun huomioi että puolet hänen postistaan on kirjeitä, joiden lähettäjä ei ole olemassa, menossa osoitteisiin joita ei ole olemassa ja leimattu paikoissa, jotka eivät ole olemassa.

Jossain määrin kyse on siis absurdismista, mutta on joukossa ihan seikkailukoukkujakin. Kokonaisvaltaiseksi teemaksi nousee ajatus siitä, että Pembrooktonshiren kaupunki on ei ainoastaan teennäinen, vaan suorastaan valheellinen: sen raha ei ole oikeaa, tavat ja tunteet eivät ole oikeita, eivätkä edes ihmiset itse ole oikeita, kun mennään riittävän syvälle.

Periaatteessa diggaan siitä, että Raggilla ei tunnu olevan mitään rajoja D&D:ssaan, mutta kyllä itse kukin saa varmaankin miettiä kaksi kertaa, että pystyykö soveltamaan Pembrooktonshireä omassa pelissään. Voisin hyvin kuvitella käyttäväni tätä vaikkapa Shab-al-Hir Roachin kanssa, mutta D&D-kampanja... no, miksipäs ei.

Suosittelen tätä ennenkaikkea pelinjohtajien lukemistona, eli jos tämän tyylinen omituisten ihmisten käsikirja puhuttelee ideana, niin tämä on kyllä juuri sitä mitä lupaakin. Hyvin tehty lajissaan.