Under My Skin

Emily Care Boss

Emilyn aikaisemmat pelit Breaking the Ice ja Shooting the Moon käsittelevät tosiaan nekin romanssia eri näkökulmista, mutta niiden mekaaninen perusta oli keskenään samansorttinen noppapooleineen ja rakenteellistavine menetelmineen. Under my Skin on puolestaan näytelmäpeli, jossa pelitila jaetaan katsomon ja näyttämön kesken, niin että kohtauksessa kulloinkin olevat pelaajat voivat esiintyä muille.

Sanottakoon, että tarvittavien pelivälineiden ja pelitilan puolesta tämän sorttinen näytelmäpeli ei vaadi juuri sen kummempaa kuin perinteinen pöytäroolipelikään - tilan yksityisyys on tosin tärkeämpää. Peli on tarkoitettu pelattavaksi läpi yhdessä sessiossa 4-8 pelaajan kanssa, pelinjohtajalla tai ilman.

Systeemin puolesta UmS on vahvasti pohjoismaista tyyliä. Peli rakentuu draaman kaarelle, jossa kunkin pelivaiheen kohtauksille on määrätty osanottajat ja aiheet. Valtaosa pelin mittaan pelattavista kohtauksista itseasiassa käytetään hahmojen menneisyyden, ajattelun ja arvojen valottamiseen, niin että pelaajat ovat valmiita tekemään muutamassa loppupuolen kohtauksessa tapahtuvat valinnat siitä, rikkooko hahmo nykyisen parisuhteensa uuden rakkauden vuoksi. Sääntöjä on vähän, pelin substanssi on teknisessä ohjeistuksessa siitä, miten näitä määrättyjä kohtauksia kannattaa roolipelata.

UmS on varsin mielenkiintoinen katsaus siihen, mitä Emily on poiminut jeepformista omiin tarkoituksiinsa. Mukana on monia pohjoismaisistakin peleistä tuttuja tekniikoita. En tunne itse tätä roolipelaamisen osa-aluetta riittävän hyvin sanoakseni mitään tämän syvällisempää, mutta minusta näyttää että peli toimii ja toteuttaa sen, mitä se sanookin tarkoituksekseen: pelaajat saavat tilaisuuden luoda inhimillisen tilanteen, jonka käänteissä on varsin runsaasti ajattelemisen aihetta.