Contenders

JJ Prince

Contenders on klassista formalistista narrativismia Kätyrin osan tyyliin. Itseasiassa pelistä ei saa väärää käsitystä, jos sen ymmärtää olevan nyrkkeilyaiheinen Kätyrin osa, joka käsittelee voiton vaatimia uhrauksia ja inhimillisten arvojen tärkeysjärjestystä. Kaikki ne kivat Kätyri-tyyliset säännöt ovat mukana aina epilogeista lähtien: jos nyrkkeilijäsi Toivo on lopussa suurempi kuin Tuska hänen tarinansa päättyy onnellisesti, ja niin edelleen.

Nyrkkeily-genre on epäilemättä opittu maku, joten Contenders voi tuntua vähän kapealta käytössä, jos siitä ei ole innostunut. Pelistä on toki kehitetty variantteja (oma suosikkini kertoo alkuun pyristelevistä metallibändeistä), mutta oikeasti tapa jolla kaikki mekaniikat syöttävät sisältöä huipennuksina toimiviin otteluihin tavoittaa jotain aika oleellisesti juuri nyrkkeily-elokuville tyypillistä toivon, ponnistelun ja odotuksen sekaista jännitystä. Itse olen varsin tyytyväinen. Mukava yksityiskohta on se, että pelaaja voi valita omissa kohtauksissaan vastuksen ja sitä myöten saavutettavan palkkion tason; elegantti metodi pelin resurssijärjestelmän pitämiseksi tasapainossa, niin että selkkaukset ovat haastavia pelin kulusta riippumatta. Tämä vaikuttaa myös fiktioon: jos pelaaja haluaa tienata enemmän kuin pari Raha-pistettä hanttihommissa, kyseessä on mitä todennäköisimmin jonkinlainen hämäräperäinen jobbaus.

Best Friendsin tapaan Contenders on alunperin Ronnies-kisaan osallistunut peli, vieläpä voittaja. Kisaversioon nähden viimeistellyssä versiossa on keskimääräistä vähemmän muutoksia, joten ihan hyvän käsityksen pelistä saa vilkaisemalla sitä 1km1kt:ssä.